Uudenmaan ampumaharrastuksen alueneuvottelukunta on ammuntaa harrastavien järjestöjen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on turvata ammunnan harrastusmahdollisuudet pääkaupunkiseudulla myös tulevaisuudessa.
Alueneuvottelukunnan tehtävänä on yhteisvoimin vaikuttaa pääkaupunkiseudun päättäjiin ampumaharrastusmahdollisuuksien luomiseksi ja edelleen kehittämiseksi metropolialueen harrastajakunnan kaikille käyttäjäryhmille.
Ensimmäiseksi tehtäväkseen alueneuvottelukunta otti yhteisen suosituksen laatimisen ampumaurheilukeskuksen rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle. Työn keskeisin lähtökohta oli, että kaikkien eri harrastajaryhmien tarpeet tulisi ratkaista samanaikaisesti monipuolisen ja riittävän kapasiteetin omaavan ampumaurheilukeskuksen rakentamisella.
Suositus valmistui keväällä 2009 ja sen esitysten mukaisten toimenpiteiden aikaansaamiseksi jatketaan yhteisiä ponnisteluja.
Lähiaikojen tapahtumia:
Alueneuvottelukunnan perustamiskokous pidettiin SLU-talolla 18.3.2009. Kokoukseen oli kutsuttu kaikkien ampumaharrastusfoorumin jäsenjärjestöjen edustajat varajäsenineen, jotka oli nimetty ao. järjestöjen piiri-, alue- tai valtakunnallisten organisaatioiden toimesta.
Uudenmaan ampumaharrastuksen alueneuvottelukuntaan kuuluu neljätoista merkittävää yhteisöä, joiden yhteenlaskettu harrastajamäärä Uudellamaalla on noin 64 000 henkeä. Merkittävimmät harrastusmuodot ovat reserviläis-, urheilu- sekä metsästysammunta.
Reserviläisurheiluliitolla ei ole omaa jäsentään, sillä se toimii ainoastaan valtakunnallisena organisaationa ja paikallistoiminta toteutetaan neuvottelukunnassakin edustettuina olevien RESUL:n jäsenjärjestöjen kautta.
Alla on lueteltu nykyisen alueneuvottelukunnan jäsenet varajäsenineen (alempi) ja edustaminen taustajärjestöineen.
Markus Ahtiainen Suomen Ampumaurheiluliitto, Etelä-Suomen alue sekä Nykyaikaisen 5-ottelun liitto
Matti Tarvainen Suomen Ampumaurheiluliitto, Etelä-Suomen alue
Juha Seppälä Suomen Ampumahiihtoliitto
Risto Kurki Suomen Ampumahiihtoliitto
Veikko Seuna (vpj) Uudenmaan Riistanhoitopiiri
Sauli Härkönen Suomen Riistakeskus
Keijo Aalto Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri
Timo Ristimäki Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri
Mauri Väänänen MPK:n Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri
Harri Kaijansinkko MPK:n Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri
Ville Maijanen (pj) Helsingin Reserviupseeripiiri
Tomi Alajoki Helsingin Reserviupseeripiiri
Timo Hautala Uudenmaan Reserviupseeripiiri
Juha Parkkonen Helsingin Seudun Reserviläispiiri
Kari Talikka Helsingin Seudun Reserviläispiiri
Sami Kesäjärvi Etelä-Suomen kiltapiiri
Antero Pesonen Etelä-Suomen kiltapiiri
Nina Holmberg Asealan Elinkeinonharjoittajat (Teuvo Louhisola Oy)
Helena Elfvengren Asealan Elinkeinonharjoittajat (All Optics Finland Oy)
Kai Haatainen NRA Kansallinen Kivääriyhdistys
Henri Helanto NRA Kansallinen Kivääriyhdistys
Jukka Sassi Asehistorian Liitto
Mauri Routio Asehistorian Liitto
Alueneuvottelukunta nimesi keskuudestaan johtoryhmän, joka toimii sen edustuksellisena työryhmänä kokousten hyväksymien tavoitteiden toteuttamiseksi. Siinä ovat jäseninä
ville.maijanen (ät) kolumbus.fi, puh. 040 – 5111681
Tausta ja työn lähtökohtatilanne
Uudenmaan liitto teki erittäin laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen Uudenmaan ampumaratatilanteesta 1.vaihemaakuntakaavatyöhön liittyen vuonna 2007. Selvityksen liitteen 2 mukaan pääkaupunkiseudulla oli olemassa tai suunnittelun alla seuraavat ampumaradat (pl. sisäampumaradat):
– Viikin ampumarata – lakkautusuhan alla
– Kivikon ampumarata – suunnitteluvaiheessa
– Seutulan haulikkorata – kunnan tarveharkinta kesken
– Lahnuksen rata – lopettamisuhan alla
– puolustusvoimien radat Santahaminassa ja Hyrylässä (rajoitettu siviilikäyttö).
Tämän päivän tilanne on seuraava:
– Viikin ampumarata – lakkautettu
– Kivikon ampumarata – rakentamisesta luovuttu
– Seutulan haulikkorata – käyttökiellossa marraskuusta 2007 lähtien
– Lahnuksen rata – myönnetty tarvittavat jatkoluvat erittäin rajoitettua käyttöä varten
– puolustusvoimien radoista Hyrylän rata lakkautettu, Santahaminan tilanne ennallaan.
Ratatilanteen osalta voidaan todeta, että 1.vaihemaakuntakaavatyön perusteet ovat muuttuneet ratkaisevasti viime vuosina. Kivikon ampumaradasta toivottiin vielä pari vuotta sitten ratkaisua kärjistyneeseen ampumarataongelmaan pääkaupunkiseudulla. 29.5.2007 Helsingin liikuntalautakunnan tekemä hankkeesta luopumispäätös romutti tämän viimeisenkin mahdollisuuden.
Paikkavaihtoehtojen arviointi ja toimenpidesuositukset
Ensimmäiseksi tehtäväkseen alueneuvottelukunta otti yhteisen suosituksen laatimisen ongelman ratkaisemiseksi. Työn keskeisin lähtökohta oli, että kaikkien eri harrastajaryhmien tarpeet tulisi ratkaista samanaikaisesti monipuolisen ja riittävän ratakapasiteetin omaavan ampumaurheilukeskuksen rakentamisella.
Lopulliseen vertailuun otettiin mukaan neljä eri vaihtoehtoa. Muista tarkastelun kohteina olleista kohteista Sipoon ja Lahnuksen nykyisiä ampumarata-alueita ei nähty mahdolliseksi laajentaa siten, että ne mahdollistaisivat tavoitteena olevan keskuksen rakentamisen. Santahaminan ampumaratojen siviilikäytön lisäämistä nykyisestään ei puolustusvoimissa pidetty mahdollisena.
Ampumaurheilukeskusvaihtoehtoja vertailtiin seitsemäksi kriteerin (painotus sulkeissa) avulla, joita olivat suorituspaikat (36,3 %), käytettävyys (27,7 %), arvokilpailumahdollisuudet (5,4 %), palvelut ja verkostoituminen (7,9 %), yleinen viihtyvyys (7,4 %), harrastajakunnan vaikutusmahdollisuudet (8,7 %) sekä rakentamisaikataulu (6,6 %). Lisäksi arvioitiin eri vaihtoehtoihin sisältyviä mahdollisia riskejä.
Jatkotarkastelun kohteena olleet vaihtoehdot saivat kokonaisvertailussa seuraavat hyvyyspisteet:
1) Petikon ampumaurheilukeskus 420 pistettä
2) Ampumaurheilukeskus HELSINKI METROPOLI 346 pistettä
3) Kauhalan ampumaurheilukeskus 300 pistettä ja
4) Hajautettu malli 286 pistettä.
Petikon selkeä paremmuus perustuu siihen, että sen arvioitiin parhaiten täyttävän tärkeimmille kriteereille eli suorituspaikoille ja niiden käytettävyydelle asetetut vaatimukset. Lisäksi se arvioitiin parhaaksi myös arvokilpailujen järjestämismahdollisuuksien sekä harrastajakunnan vaikutusmahdollisuuksien osalta. Hallihanke oli puolestaan paras palveluiden ja verkostoitumisen sekä yleisen viihtyvyyden osalta. Hajasijoitetun mallin katsottiin puolestaan olevan hieman muita parempi rakentamisaikataulun suhteen.
Arvioitaessa tulosten luotettavuutta voidaan todeta, että suurimman epävarmuuden aiheuttaa hankevaihtoehtojen lähtökohtatietojen puutteellisuus. Herkkyystarkastelun perusteella voidaan todeta, että esitetty lopputulos kuvaa erittäin luotettavasti alueneuvottelukunnan jäsenille muodostunutta näkemystä eri ampumaurheilukeskusvaihtoehtojen hyvyydestä.
Jatkotoimenpiteinä alueneuvottelukunta esittää seuraavaa:
1) Pääkaupunkiseudun kaupunkien johtajat päättävät kokouksessaan 11.6.2009 käynnistää kuntarajat ylittävän selvitystyön ampumaurheilukeskuksen rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle.
2) Kaupunginjohtajien päätöksen jälkeen käynnistetään välittömästi yhteinen selvitystyö, jonka yhteydessä arvioidaan Petikon, Hallihankkeen ja Kauhalan toteuttamismahdollisuuksia ja kustannusrakennetta. Mikäli kaikki mainitut vaihtoehdot osoittautuvat toteuttamiskelvottomiksi, jatketaan selvitystä hajautetun vaihtoehdon pohjalta.
3) Alueneuvottelukunta muodostaa harrastajakuntaa edustavan ”ampumaurheilukeskuspoolin”, jonka tietotaitoa hyödynnetään keskuksen vaatimusmäärittelytyössä.
4) Selvitystyön tuloksia hyödyntäen tehdään valinta rakennettavasta ampumaurheilukeskuksesta ja käynnistetään välittömästi hankesuunnittelu sen toteuttamiseksi.
Raportti on oheistettuna liitetiedostona.
Toimenpiteitä selvityksen käynnistämiseksi
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa 11.6.2009 Helsingin liikuntavirasto esitti, että
Vantaan kaupunginhallituksen vastauksessa 9.11.2009 (ampumarataa koskeva valtuustoaloite) todetaan, että ”mahdolliset ja soveltuvat kohteet ampumarataa varten pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueelta on syytä selvittää yhteistyössä pääkaupunkiseudun ja ympäristökuntien kanssa”.
Alueneuvottelukunta esitti kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan tapaamisessa 7.12.2009 selvityksen pikaista käynnistämistä. Selvityksen tulisi olla valmiina ensi kesänä, koska
Kaupunginjohtajat päättivät käynnistää kuntarajat ylittävän selvityksen kokouksessaan 10.12.2009. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vastaa asioiden etenemisestä. Asia esiteltiin virallisesti jo seuraavana päivänä PK-seudun koordinaatioryhmän kokouksessa.
Tämän hetkisen tilanteen esittelyaineisto on oheisena liitetiedostona.