Koulutussisältö

Koulutuksen toteuttaminen

Ampumakorttikoulutus on toteutettava tämän ohjeistuksen ja laadittujen koulutussuunnitelmien mukaisesti. Opetusaihekohtaista ”tuntijakoa” tulee noudattaa siten, että kaikki koulutukseen sisältyvät pakolliset opetusaiheet tulevat käytyä kurssin aikana lävitse vähintään koulutusaineistossa esitetyssä laajuudessa. Tällä menettelyllä pyritään varmistumaan ampujan peruskoulutuksen laadusta ja valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta.

Ohjeistus koulutuksen teknisestä toteuttamisesta sekä kouluttajien ”pätevyysvaatimuksista” on oheistettuna kohdassa Ohjeita kouluttajille.

 

Ilma-asekorttikurssi

Lapsia ja nuoria varten on räätälöity oma ilma-asekorttikurssinsa. Sen toteutuksen lähtökohtana on, että koulutus integroidaan ”pieninä moduuleina” seurojen järjestämien ampumakoulujen yhteyteen. Osallistumismerkintä kirjataan esimerkiksi alla olevan kaltaiseen Suomen Ampumaurheiluliiton painaman kultahuippupassin keskiaukeamalla olevaan ”suorituskirjaan”. Ampumakoulun päätyttyä myönnetään ilma-asekortit niille, jotka ovat osallistuneet kaikkiin pakollisiin osioihin.

Ilma-asekorttikurssien kesto on laskennallisesti vähintään viisi teoriatuntia ja minimissään 5 tuntia johdettua ampumaharjoittelua. Näistä yksi harjoitus tulee toteuttaa niin sanotusti toisella aseella (ilmakiväärillä tai ilmapistoolilla). Tuloksellista vaatimusta ei ole asetettu ampumatestille. Se arvostellaan hyväksytysti suoritetun, mikäli ei tapahdu turvallisuutta vaarantavaa virhettä. Riittävän tiedollisen tason saavuttaminen varmistetaan esimerkiksi ryhmäkeskusteluin.

Talvikauden kestävän ampumakoulun yhteydessä on tarkoituksenmukaista kerrata keskeisimpiä koulutusaiheita aina harjoituskertojen alussa. Pääpaino on kuitenkin luonnollisesti ampumaharjoittelussa, jota kertyykin moninkertaisesti kortin myöntämisen edellytyksenä oleviin minimituntimääriin verrattuna.

SAL:n Kultahippupassin keskiaukema toimii suorituskirjana
SAL:n Kultahippupassin keskiaukema toimii suorituskirjana

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lasten ja nuorten ilma-asekoulutusta annetaan pääsääntöisesti vain Ampumaurheiluliitossa ja Ampumahiihtoliitossa. Koulutuksen jatkokehittäminen on annettu sen vuoksi Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan tehtäväksi. Ampumahiihtoliiton osalta nähtiin tarkoituksenmukaisimmaksi, että heidän edustajansa osallistuvat ainakin pienemmillä paikkakunnilla SAL:n ilma-asekoulutukseen ja siten vältetään päällekkäistä kurssitarjontaa.

Ilma-asekorttikurssin läpivientisuunnitelma (linkki pdf-tiedostoon)

Lasten ja nuorten ampumakoulutus aloitetaan kaikille ilmakiväärillä huolimatta siitä, minkä lajin hän tulee itselleen myöhemmin valitsemaan. Ilmakiväärin tukiammunnan yhteydessä on helpointa opettaa kaiken ampumatoiminnan keskeisin perusta eli laukaustapahtuma ja sen eri vaiheet. Ilmakiväärikoulutuksen kesto riippuu hyvin paljon harrastustaan aloittavan iästä ja hänen fyysisistä ominaisuuksistaan. Lapsilla se saattaa kestää jopa joitakin vuosia kun taas nuorilla se on huomattavasti lyhyempi, esimerkiksi vain syksyn ampumakoulun ajan.

Tämän ilmakivääriammunnan peruskoulutuksen jälkeen tutustutetaan ampumakoululaiset muiden lajien ampumaharrastustoimintaan. Ilmapistooliammunta on välttämätön koulutuskohde, jolloin yksi painopistealueista on ”lyhyen aseen” ampumaturvallisuus. Haulikkoammuntaan perehdyttäminen koulutetaan haulikkosimulaattorilla. Laitteita ei vielä ole kuin muutamilla paikkakunnilla, mutta niiden hankkimista suositellaan kaikille ampumakoulutoimintaa järjestäville seuroille taloudellisten voimavarojen puitteissa. Tämä hankinta mahdollistaisi haulikkoammunnan nuorisokoulutuksen käynnistämisen ampumakouluissamme.

Tutustumisjakso voi hyvin sisältää myös muiden niin sanottujen jatkokoulutuslajien kouluttamista. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa liikkuvan maalin ammunta tai sovelletun ammunnan kaltaiset lajit.

Näiden koulutusjaksojen jälkeen ovat lapset ja nuoret valmiita valitsemaan sen lajin, jota he haluavat jatkossa painopisteisesti harrastaa.

 

Ruutiasekorttikurssi

Ampumakorttikurssi on peruskoulutus turvalliseen ja vastuuntuntoiseen ampumaharrastuksen aloittamiseen.  Sen rakentaminen aloitettiin joulukuussa 2008 ja sen sisältö on hyväksytty ja vakioitu koulutusta antavien järjestöjen toimesta. Koulutuskokonaisuus muodostuu vähintään 11 teoriatunnista, kirjallisesta kokeesta sekä seitsemästä erillisestä ampumaharjoituksesta, jotka kestävät tunnista kolmeen tuntiin. Näistä viimeisin onampumataitotesti.

Ampumakorttikoulutus kattaa seuraavat aihealueet

  • Ammunta harrastuksena
  • Ampuma-aseet ja turvallisuus
  • Aseet ja varusteet
  • Varotoimenpiteet ja suojavälineet
  • Ampuma-aselainsäädäntö ja lupamenettely
  • Ammunnan perusteet
  • Ampujan ympäristöoppi
  • Ratasäännöt ja –käyttäytyminen
  • Sovellettu ampumaharjoitus
  • Omatoiminen ”opastettu” harjoittelu
  • Kirjallinen koe ja ampumataitotesti

 Ampumakorttikurssin koulutussisältö ruutiaseilla (linkki pdf-tiedostoon)

Ampumakorttikurssien koulutussisällön yhteydessä esitetyt ajat ovat minimiaikamääriä. Mikäli joku on poissa hyväksyttävästä syystä jonkun pakollisen oppitunnin, niin se tulee käydä ”rästisuorituksena” ennen kuin voi osallistua kokeisiin (= eli voi jatkaa muutoin kurssin suorittamista).

Mikäli aikataulusyistä joudutaan jotakin osioita jättämään itseopiskelun varaan, niin oheisista aihealueista on mahdollista tinkiä lähiopetuksen osalta.

  • Ampuma-aseiden historia
  • Ampuma-aseiden eri käyttötarkoitukset
  • Eri lajien esittelyvideo
  • Venyttely ja fyysinen harjoittelu
  • Ampujan ruokailu

 

Ohjeistuksen mukaan toteutettu ampumakorttikurssi on vähintään kahden päivän pituinen koulutuskokonaisuus, jonka yhteydessä annetaan edellä luetelluista asioista perustiedot aloittelevalle ammunnan harjoittelijalle.

Koulutustilaisuuden jälkeen on vähintään kuukauden pituinen opiskelu ja harjoittelujakso, jonka aikana edellytetään suoritettavan vähintään viisi omatoimista harjoituskertaa esimerkiksi seuran harjoitusten yhteydessä ja jonkun kokeneen ampujan ohjauksessa. Minimivaatimus suoritukselle on vähintään tunnin pituinen harjoitus, jona aikana ammutaan 25 laukausta. Harjoituksista pidetään ampumapäiväkirjaa, jonka ”valvoja” allekirjoittaa.

Harjoituksia varten tulee laatia erillinen ohjelma, joka annetaan harjoituspäiväkirjan yhteydessä.

Vasta tämän jälkeen on mahdollista osallistua järjestettävään viimeiseen osakokonaisuuteen, jonka yhteydessä kerrataan keskeiset asiat ja järjestetään sekä kirjallinen koe että ampumataitotesti. Kokeet hyväksytysti suorittaneille myönnetään Ampumakortti.  ”Ruutiasekortin” saaneille myönnetään automaattisesti myös ilma-asekortti.

Koulutus on annettavissa myös pienempinä osakokonaisuuksina esimerkiksi ampumakouluihin liittyen.